Taisin käräyttää

Nimittäin selkäni kun oltiin Noan kanssa kävelyllä. Hö, sen oli kyllä parasta olla mutta iskä oli turhan innokas loman alottaja. Ei olisi pitänyt antautua konttoorista taivasalle kalkinvalkoisena heti moneksi tunniksi. nO, onpahan nyt ainakin jotain mistä aloittaa..

Ai joo. Hyvää juhannusta näin jälkikäteen :) Meillä vietettiiin super rauhallinen jussi. Käytiin pitkällä kävelyllä ja nautittiin kauniista kelistä. Illalla kun Noa oli jo nukahtanut Grillattiin Erican kanssa juhannusherkut ja syötiin pihalla. Ei patiolla kun siellä on niitä kusipäämehiläisiä. Katsotaan moniko puree mua kun meen tappamaan niiden pesät(3kpl ainakin).

Noan kanssa neljäs päivä takana ja Erica puhui ihan totta että nyt korvatulehdusten jälkeen Noa on kuin enkeli ollut. Joo, ei oo paljoa joutunut taistelemaan. Syöty on ja hienosti nukuttu.

Jätkä sai hienon tähtilampun huoneeseensa ja nyt tärkeintä maailmassa ennen nukutusta on laittaa lamppu päälle ja katsella sitä. Sulattaa kyllä tuimimmankin iskän kun katselee pikkuisen hämmästystä ja pursuaava onnea ja viattomuutta ja sen silmistä kiiluu kauniit tähdet (Näistä yritän saada kuvan myöhemmin.)


kivaa.

Alooohaaaaaa, Grillaavat isät nousee!

Tööt!

Jeshhhhh...... Nyt se sitten lopulta alkoi. Kauan odotettu isä - poika loma. Kuukauden päivät pikkuveijarin kansssa. Saadaan jakaa kaikki naurut ja surut. Opitaan toisistamme varmasti paljon. On keväällä harmittanut vietävästi kun töissä menee niin paljon aikaa eikä perhettä ehdi nähdä niin tarpeeksi. Mähän olen nyt tehnyt vuoden päivät kuusi päiväista työviikkoa. Sunnuntait ollaan pyhitetty perhen yhteiseksi päiväksi. Mutta vain päivä viikossa Yhteistä aikaa ei oikein riitä. Helposti pääsee vieraantumaan.

Nyt siihen tuli muutos. Lopetin lauantaintyöt ja aloitan reteästi kuukauden isyyslomalla, okei tää oli päätetty jo ennen Noan syntymää. Mutta nyt tuntuu lähes humalluttavan hyvältä!

Eilen ja tänään ollaan savustettu grillissä kalaa. Erica huutelee tuolta koko ajan että joko on valmista, ei malttais odottaa... Tänään on Menú : Savustettua lohta ja jättiherkkusieniä pippurikoskenlaskija täytteelläl plus grillattuja tomaatteja (mulle raakoina).




Viikonloppuna oltiin piipahtamassa mun isän uudella mökillä. Tosi hienon paikan ovat löytäneet lohjan järveltä. Lauantaina oltiin päivä siellä, Faijan kanssa käytiin verkot laskemassa veteen ja koottiin mökkigrillikin. Hyvä vehje on, vaatii vain hieman opettelua. Samassa pytyssä on savustuspönttö ja grilli. Ja merkkinä, mikä smuukaan kuin weber ;) ei taida tähän sukuun muun merkkisiä grillejä mahtuakaan.

Nyt pitää mennä voitelee herkkusieniä ja laittaa pöytää koreaksi. Keli on kaunis ja tässä pihalla tuoksuu hyvältä. Mmm....

1 + 2 = 3 kuhmua

Viime päivät on ollu aika vauhdikkaita ja tapaturmaisiakin.
Laskuopin kaavoja voi alkaa soveltamaan tapaturmiin, niin usein niitä sattuu. :( Tällä menolla mun sydän on kovilla, kun Noan harjoitukset aiheuttaa ylimääräisiä lyöntejä niiden harmaiden hiusten lisäksi..

Ensin se kokeili syöksysukellusta maatasolla ja kaksi päivää siitä samaa, meidän jenkkisängystä. Selvittiin siitä onneksi lähes säikähdyksellä, alahuuleen tuli pieni vekki ja nenästä tippa verta.

Ensimmäisiä sanojakin taitaa nyt tulla, isi, -tä (joka tarkoittaa mua) ja selkeimpänä heleällä ja kuuluvalla äänellä tissi. :D Potalla käyntiä ollaan myös vähän treenailtu, yleensä Noa huvittaa "lukemalla" kirjoja, kovaa pölötystä ja sivutkin kääntyy toisinaan. Aikaisin nää miehiset tavat aloitetaan.


Koirat on ollu vähän kurjissaan huonosta ilmasta, ovat melkoisia sokeripaloja ja kuvittelevat vähintäänkin sulavansa sateen mukana. Tarpeet hoidetaan pikapissoilla ja lukkojarrutus heti kun riittää. Kivaa kuitenkin ettei puutarhassa ole tarvinnut kokoajan kastella, saatiin ensimmäinen oma mansikkakin. Oli herkullinen, nyt niitä on seuraavaksi tulossa isompi satsi, pitää hillitä vähän ettei syö niitä puoliraakoina.

Yleensä sadepäivinä tekee mieli aloittaa aamu rauhassa teekupposella ja lenkitkin lyhentää minimiin. Tänään kuitenkin lähdettiin Noan kanssa kahdestaan ilman koiria jo heti seitsemän aikaan kiertelemään kuntorataa, oli ihanan hiljaista ja metsä tuoksui tosi raikkaalle. Oltiin kävelty varmaan 5 km ilman yhtäkään vastaantulijaa kunnes vanhempi mies kumisaappaissaan tuli meitä vastaan. Satoi kaatamalla ja molemmat hymyiltiin ja moikattiin. Tuli tosi iloinen ja lämmin olo märistä sukista huolimatta.

Vaikka Noa ulkokuoreltaan rämäpää onkin, niin pieni herkkä taiteilijasielukin löytyy. Antti toi yks päivä töistä todella ison kartongin palan ja Noa maalaili sitä hedelmäsoseilla. Välillä soseita piti vähän maistaa, mutta pääasiassa keskityttiin itse maalaukseen. Teos on nyt kuivunut ja mietittiin sen sijoittamista lastenhuoneeseen. Se onkin huoneena vielä täysin keskeneräinen, tällä hetkellä se kaikessa tylsyydessään toimiikin vaan nukkumapaikkana.





Lopuksi vielä Yina, koska tälläinen suloinen kuva oli tallentunut kameralle.