Noa : Kuvagalleria

Noa fiilistelee TÄTÄ

aeöfijgmjöae iaweföoiaemn kjrgiojaoäöij

Kevättä ilmassa ja pihalla. Ensi kesäksi ollaan Erican kanssa valmistauduttu henkisesti järkkäämään pihaa enemmän meidän näköiseksi kun nyt tiedämme mitä sieltä putkahtelee kesän mittaan esille(jess & valitettavasti). Viime syksynä ajettiin kolme kärryllistä multaa pois pihalta. Hankkiuduttiin eroon suurimmasta osasta kukkapenkkejä. Sovittiin myös että pihalle jää vain sen verran kukkapuskia mitkä jaksaa vielä hoitaa.

Pensasaita sai tuta Antin raivon ja lyheni metrillä. Enään ei pihalle voi mennä jemmailemaan salaisuuksia, ellei sitten ole alle metrin mittaisia salaisuuksia.

Mitäs muuta meille on käynyt... Noa on vähän sairastellut mutta ihana poika ja hyvin kasvanut. Paljon sanoja tulee jo ja pieni mies on vaihtanut pinnasängyn ihan aitoon isojen poikien sänkyyn. Aamuisen herra tallustaa meidän väliin. Tätä olen odottanut ettei mun tarvitse nousta joka aamu kello miljardi tuntia liian aikaisin sängystä hakemaan Noaa meidän väliin.


Noan sairastamisesta ja yskästä vois kirjoittaa vaikka miten pitkään mutta sanotaan näin että PikkuJätti on tullut tutuksi puolentoista tonnin edestä. Luojan kiitos Noalla on vakuutus. Tää kuulostaa ihan kuin oltaisiin amerikoissa ja terveydenhuoltoa ei ole jos ei ole vakuutusta. No, tavallaan tuntuu kyllä että se pitää paikkaansa, on niin surkeaa toimintaa tuossa paikallisessa terveyskeskuksessa. Viereisessä pubissakin varmaan saa parempaa ja asiantuntevampaa hoitoa.

Mun pitäisi hakea kouluun alkaen maanantaina. Nyt on motivaatio kohdallaan. Napakympiksi olen asettanut EVTEKin tai siis Metropolian Kone- ja Tuotantotekniikan koulutusohjelman. Se on mahdollista suorittaa työskentelyn ohella ja kaikki työharjoittelut ja muut voisin tehdä töissä ja työajalla. Meillä on töissä rahasto, joka tukee työntekijöiden opiskelua ja sieltä saa kuulemma muunmuassa kirjoihin menneet rahat takaisin. Kaikki tsemppi mulle nyt. Ensi syksystä alkaen alkaa rankat ajat jos ja kun toivottavasti pääsen kouluun mutta niinkuin aina, Huonoja ja rankkoja aikoja seuraa levolliset ja onnelliset ajat. Oman ja perheen hyvinvoinnin eteen olen valmis puurtamaan seuraavat neljä vuotta rankasti, vaikka uskonkin että parin vuoden jälkeen helpottaa melkoisesti ja suuren osan kursseista voi suorittaa etänä ja tenttien.

Eniten opiskeluissani odotan insinöörityötä. Ja ehkä jopa vieläkin enemmän sitä että keksin tarpeen ja ongelman, johon saan luotua ratkaisumallin.

Töissä olen yrittänyt tsempata kaikin puolin ja osaksi olen siin onnistunutkin. Olen saanut vakuutettua esimiehiäni kolmessa portaassa kyvyistäni ohjelmoida ja rakentaa toimivia ohjelmia ja mittareita logistiikkakejun tueksi ja olen saanut puuhailla "omien töideni" sijasa enemmän niitä. Tiedättekö; koen tilanteeni näiltä osin mahtavaksi, aamulla tykkään lähteä töihin ja odotan pääseväni koneen ääreen oppimaan taas lisää VBA, SQL ja muista kielistä ja muutamasta muusta kehiysprojekteista joihin olen onnistunut sotkeutumaan. Vaikka pidänkin raivostuttavana ongelmia Microsoft JET enginessä ja versioepäsopivuuksista ODBCssä. Nautin täysin siemauksin ja koen hienoja ja vahvoja oppimiskokemuksia ja Tiedän kyllä että suurin osa ongelmista olisi kierrettävissä, jos vain tietäisin vähän enemmän, Ihan kaikesta. Mutta tilanteesta tekee loistavan se että jokaisen työpäivän kääntyessä iltaan odotan pääsyä rakkaan perheeni luokse kotiin. Päivät vilisevät silmissä ja tunnen kaikinpuolin olevani onnellinen kun tätä hetkeä katsotaan. Pitkällä tähtäimellä asiat ei ole aivan niin yksinkertaisia mutta hetkestä on osattava nauttia.

Noalla menossa elämän ensimmäinen mämmi Pääsiäisenä mökillä

-Antti