perjantai, toukokuu 02, 2008

Voi Noaa.


Niin se on vaan maailma pieni.

Haluatko kuulla oikein mahtavan tarinan: No, enivei, täältä tulee,,

Noan tarhasta soittivat tänään että oli poika juossut sohvaa päin ja nyt tulee huulesta verta ku teuraasta. Pinkasin sinne ja olivat silläaikaa saaneet vuodon tyrehtymään. Ei muuta kuin "terveys"keskukseen "lääkäri"n mielipidettä tiedustelemaan. No, se oli että juu, ei tuollaiselle nätille pikku haavalle tartte mitään tehdä. "Laittakaa bepanteenia, sillä se tokenee". Okei, ajattelin ja kaupan kautta kotiin että poika saa jätskiä että paha mieli ja turvotus laskee.

Siinä Noa keittiön pöydän ääressä söi mehujääätä iloisena ja isi katsoi vieressä miten huulenriekale soljuu vuorotellen jäätelöä pitkin ja vuorotellen hampaiden välissä ja verta alkaa tulemaan. Dodiin että sellainen diagnoosi sillä klopilla oli. Terveyskeskuslääkäri oli sellainen suunnillen mun ikäinen, Toivottavasti ei sentään kandi!

Vaimo soitti yksityiselle että olisiko siellä vielä perjantai-iltana aikaa pienelle tapaturmapotilaalle ja Tikkurilan mehiläiseen kaasu pohjassa, No ainakin melkeen pohjassa. Lääkärisetä sanoi että kyyyyyyyyylllä tämä pitäisi umpeen laittaa muttakun ei sitä enään voi. Loksahti muuten leuka lattiaan. Totesi että jos se poikanen olisi tehnyt ratkaisun kaksi tuntia sitten terveyskeskuksessa olisi huulen voinut vielä ommella. Nyt se oli jo liian likainen ja bakteerit on saanut ylivoiton. Ja oletettavasti jää arpi. Tässä vaiheessa isi näki sydäntä lämmittävän mielikuvan itsestään kuristamassa terveyskeskuksen leikkilääkäriä. Antibiootit ja kotiin odottamaan huulen paranemista.

Eikä tässä sitten vielä ihan kaikki. Apteekkiin ihmettelemään ja jonottamaan vuoroa. Lopulta oman vuoron tultua tosi apteekkaritäti että, oijoijoi, tässä reseptissä taitaa olla pieniä ongelmia. Että mitä. Reseptissä ongelmia. Ai että kuinka yllttävää."""!!!!"#"## Tämä määrä on vähän erikoinen. 79ml. No, se oli nopeasti kuitattu näppäinvirheeksi ja olin jo että nonni, litkut tiskiin ja himaan. Mut ei. ""Voivoi, tässä lääkkeessä on vielä ongelmia. Täh #¤()877ty#rey EU ei voi olla totta.!!! Kuuri on kymmeneksi päiväksi mutta lääke kestää sekoitettuna ainoastaan seitsemän päivää. JEs. Hyvä homma. No,laitettiin kaksi viiden päivän kuuria mutta että tämäkin vielä. Ei se mitään.

Voi miten reipas tuo poika onkaan, Ikeassa söi jäätelöä ja hot dogia iloisesti ja kotiin päästyään kumosi puurot nassuun ja painui petiin nukkumaan pupou kainalossa. Voi kun edes puolet meista aikuisista olisi yhtä reipas kuin hän niin maailma olisi parempi paikka.

Tässä kuva meidän pienestä sankarista.(Laitoin linkkiin ettei ole pakko katsoa, on vähän hurjan näköinen)

Hips, nyt Tvn ääreen. TsAY

tiistai, huhtikuu 29, 2008

29.4.2008

Hei taas pitkästä aikaa!

Tulen minäkin päivittelemään. Eilen oli hauska päivä, olin vapaalla töistä ja sain vähän löysäillä.
Noa meni tarhaan unille ja välipalalle, sainkin kotona järjesteltyä tavaroita ilman pientä apuria. Käytin myös tytöt rokotuksissa koska Yinan ensimmäinen virallinen näyttely lähestyy. Jännää :)

Illalla vaari ja S-mummi tulivat tänne, kahviteltiin hetki ja sit me oltiin vapaita. Päästiin tosiaan toista kertaa puolentoista vuoden aikana ulos, ihan kahdestaan. Kattelin sopivia leffoja automatkalla keskustaan Antin tabletilla, ihan kätevä vehje, huomionarvoista on myös sen bejeweled peli, mun lemppari.

Suunnattiin tennariin Jumperia katsomaan, valitsin leffan Samuel L Jacksonin perusteella (joka on yksi suosikkinäyttelijöistäni) mutta tarinakin kuulosti ihan hauskalta.
Leffa evääksi haettiin kilo mansikoita ja tervaleijonia. Näytös maanantaina oli sopivan rauhallinen ja köllöteltiin kainalokkain ja nauttittiin leffasta sekä mansikoista. Koko mansikkakilo hävisi puolitoista tuntisen aikana. :P
Kun tultiin kotiin täällä oli vastassa suhteellisen väsyneet isovanhemmat ja omassa huoneessaan kiltisti tuhiseva pieni mies.

Aamulla kun herättiin oli jo 8 astetta lämmintä, lähdettiin hyvissä ajoin tarhalle ja Noa käveli reippaasti lähes kokomatkan. Nähtiin traktori ja bussi sekä pari autoa, voitte kuvitella kuinka onnellinen aamun aloitus tänään oli. Otin Noan olkapäille istuskelemaan jotta oli helpompi seurata mihin asti traktori säily näkyvillä.

Mulla on tässä kuppi tuoretta vaniljakahvia, joka tuoksuu ja maistuu ihanalta. Makukahveista muuten yksi mainittava on Pentikin tuliaiskahvi, se on täydellisen pähkinäinen ja jopa vähän suklainen mitä se ei kyllä taida sisältää.
Oon kulinaristi ja mitä kahvin juontiin tulee, juon sitä yleensä vain aamuisin tai kahviloissa. Lisään tavalliseen kahviin joko makukahveja, kardemummaa tai vaniljasiirappia. Sunnuntai-aamuna Antin on helppo hemmotella lisäämällä kahvin päälle kermavaahtoa. Syntisen hyvää..

Meen tänään iltavuoroon töihin, mun bussit pitää päivällä aina pienen tauon niin että mulle jää lähes tarkalleen kaksi tuntia kulutettavaa aikaa ennen vuoron alkua. Yleensä teen tarpeellisia ostoksia tai treffaan lapsuudenkaveriani, jonka tosin täytyisi ahkeroida opinnäytteensä parissa.
Porvoossa on tosi kiva kahvila, Cafe Cabriole. Sen erikoisuus on kakut ja runsas lounaspöytä. Kakkuja ja piirakoita on vinot pinot. Olen maistanut mm. minttusuklaatuorejuustokakkua, prinsessakakkua, sacherkakkua sekä mozzarellaleipää runsaalla salaatilla. Kahvi ja ylisuuri kakkupala maksaa 5,20e, kakun päälle saa myös kastikkeen esim. mango ja mansikka on herkullisia. Mikäli siis liikutte Porvoon suunnalla suosittelen käymään paikassa, Cabriole on ihan torin laidalla uuden apteekin vieressä Piispankadulla.

Tunnen itseni muutenkin äärimmäisen etuoikeutetuksi ja kuten Anttikin on sanonut, mun työmatkasta saa olla kateellinen. Täälläpäin syntyneille se on varmaankin ihan itsestäänselvyys, mutta hektisessä Etu-Töölössä tai Kampissa asuneelle jokainen vanha asemarakennus ja upeat Veckjärven maisemat puolessa tunnissa kierrettynä on yhä jokapäiväinen elämys. Vaikkakin olen tuota reittiä kulkenut töihin jo puoli vuotta.
Yleensä kuljettaja on sama noilla muutamilla lähdöillä mitä liikun, niinpä niidenkin kanssa tulee aina vaihdettua kuulumiset ja 20km matka taittuu nopeaan.
Usein bussissa on myös ulkomaalaisia pariskuntia jotka kuvaavat matkaa videolle. Niin upea reitti siis että kannattaa ulkomailta asti tulla ihastelemaan. :D

Nyt täytyy kipaista suihkuun ja antaa huomiota myös noille pienille tytöille.
Ajattelin myös vähän etuilla kesää ajatellen ja kaivaa itsestäänruskettavat voiteet esille. Pisamia tuli jo reippaasti viikonloppuna pihalla touhutessa mutta jalat muistuttavat enemmän pakastebroileria. Punapään vitsaus..

Aurinkoista päivää muillekin!

<3 Erica